Mahtavaa!

Roxettea on kiva kuunnella ja Helsingin palomiesten edesottamuksia seurata, kaikki se onnistuu mukavasti YouTuben kautta! Ja vielä sekin, että millaisella fiiliksellä sitä on itse, kyllä vaan aikasta mahtavalla eikä ketutusta ole ollenkaan. Ja nyt on vaan mahtavaa, kaikki kohdillaan! Eräänkin kerran olen ajatellut, että elämä on just tätä, sitä itseään, parhaimmillaan!

Talviloma!!!

Ehkäpä tästä viikosta saa vähän enemmän höökiä loman jälkeen odottaviin runoesitysharjoituksiin! Kun niitä on ainakin puol tusinaa tässä kevään aikana, ihan luottavaisin mielin ollaan. Riitan esitys "Vihreet tähystimet" oli tyypillinen hyvä juttu, saas nähdä, miten meiän esityksen käy, toivon mukaan olisi yhtä hieno! Kyllä mä aika mahtavalla mielellä olen menny, koirista sai viel lisähöökin, mahtavaa!

Ei tuu ikävä!

Mistä tää kertoo? No, penkkareista tietenkin! Mieti nyt, taas ne omat penkkarit tuli ihan satasella mieleen, kaikki risteilyt ja kaikki muukin. Voi helekutti, meikäläisen omista penkkareista on jo kuustoista vuotta ja vuosi vuoden jälkeen, abipolvi abipolven jälkeen ne vaan tulevat mieleen. Näin se vaan on! Ja joka kerta oin sellainen huippufiilis, tänäänkin sitä oli!

112-päivä ja muuta viikonlopusta

Perjantaina oli sitten tämä 112-päivä, jona minäkin suunnistin Ollikkalaan. Paikkurista paloasemalle siirtyessäni huomasin tulleeni melkein viimeisten joukossa, mutta ei se sitten paljonkaan haitannut, kun olin itse sillä tavalla suunnitellut. Videotakin tuli otettua, mahtavaa! Lauantai oli kirpputoripäivä ja loppuosastaan varsin leppoisa, sunnuntaina oli illanvietto koiraystävien ja emäntäväen kanssa. Oli vaan niin kivaa, kaikkmi oli kohdillaan. Nyt sitten odotellaan talvilomaa!

Tänään

Runopiiriläiset suunnistavat Järjestötuvalle, ihan mukavaa. Laila on laittanut sinne näyttelyn, jossa hän kertoo omasta elämästään. Onhan aika mahtavaa huomata, kuinka vuodet ovat Lailaa muuttaneet, eivät oikeastaan juurikaan. Mutta samanlainen ilopilleri hän on, aivan mahtava!