Ei pidä pelata ollenkaan!

Ei ainakaan silloin, jos pelaaminen uhkaa mennä kiukkuiseksi pöydän rummuttamiseksi kuten minulla aina silloin tällöin tulokseen pettyessä käy. Onko Aspergerin oireyhtymällä jotain tekemistä tän tuloskiukuttelun kanssa? En tiedä, mutta epäilen, että näin saattaisi olla. Silloin, kun pitäisi yrittää keskittyä, se ei aina oikein tahdo onnistua. Mutta pelaaminen on mukavaa, tossa on mukavia pelejä!